Tallillekkin on eksynyt jo pahamaineiset hyttyset ja muut öttiäiset.
Kesäihottuma hevosilla puetaan taas pakkasiin asti loimia.
Pellot vihertää.
Laitumet vihertää.
Kohta pääsee polletkin laitumeen, ihanaa !
Pitkästä aikaa eilen sain lahjottua mieheni kuvaamaan meitä kentän laidalle. Oli kiva saada vähän uudempiakin kuvia ratsastuksesta. Vaikka ratsastuksessa on vielä todella paljon parannettavaa, hevonen on tuntunut todella hyvältä pari päivää, vaikkakin hieman pirteältä. On jotenkin huvittava kuulla, kun vuokraaja sanoo aina, että ruuna on todella laiska ja oikein ns eteenpäin potkittava versio, kun taas itselläni on enemmänkin työtä siinä, että hevonen menee tarpeeksi rauhassa, eikä kaahota koko aikaa eteenpäin. Pätkiä ruuna menee oikeinkin kivasti, vielä kun vähän saadaan lihaksistoa enemmän kasaan, niin hyvä tulee.
Tänään aamulla vähän vertailin vanhaa rakennekuvaa, mikä taitaa olla viimeiseksi otettu ruunasta, ja tuolloinkin ruuna on ollut meillä jo liki vuoden. Mutta ruma se oli silloinkin kuin saapas. Nyt se jopa alkaa itsestänikin näyttämään hevoselta. Vielä lihaksistoa uupuu, mutta pikku hiljaa hyvä tulee.
Tänään mentiin siis koulutuuppailua taas kentällä, ja ruuna meni ihan ok. Toissapäivänä, lauantaina vesisateessa ratsastaessa ruuna oli mielestäni parempi ratsastaa, oli paremmin avuilla sekä skarpimpi tekemään kaikkea. Lauantaina siis mentiin pääasiassa kahdeksikkoa harjoitusravissa, tempon vaihtelua sekä ihan perinteisiä taivutuksia ja asetuksia. Laukassa otettiin helpompaan suuntaan laukanostoja käynnistä , ja laukattiin aina pitkät, suorat urat, ja vaikeamman suunnan laukassa nostettiin laukkaa ympyrällä rauhallisesta ravista. Pikku hiljaa vaikeampikin laukka luonnistuu, mutta sen kanssa saa kyllä vielä tehdä paljon töitä. Nosto onnistuu, mutta laukan vauhti itsessään on vielä hyvin reipas, mutta ponneton. Sen takia laukka on vielä hyvinkin nelitahtisen tuntuista, kun taas helpomman suunnan laukka on sellainen, että siinä jopa pystyy laukkaamaan todella rauhallisestikkin, ilman että laukka on kauheaa räpellystä tai että se rikkoutuu. Kaikki aikanaan..
Eilen mentiin sitten samanlaista tehtävää kuin toissapäivänä, mutta nyt enemmän pääty-ympyröitä. Yritän nykyään kovasti tehdä erilaisia kuvioita ja kiemuroita ratsastaessa, koska niissä ruunan saa selkeästi paremmin avuille, eikä se oli aivan hapankaan kun ei koko aikaa kierrä pelkkää uraa pitkin. Olen huomannut todella monen ratsastajan kohdalla joita Texilläkin on aikanaan käynyt, että todella moni vain tykkäisi mennä uraa pitkin koko ajan, välillä vaihtaa suuntaa ja jumputtaa uraa toiseen suuntaan samallalailla. Siihen ruuna on todella kyllästynyt, eikä edes oikein tunnu senkään vertaa yrittävän jos koko ajan uralla menee. Luulisi että ratsastaja osaisi tehdä muutakin kuin vain mennä kierroksia uraa pitkin, mutta ehkä vain oletan liikoja ? En tiedä, enkä osaa sanoa.
Ratsastuksen jälkeen otettiin vielä vähän perhepotretti kuvia sekä ruuna pääsi juoksemaan kaverini ylläpito hevosen kanssa kentälle irti. Haikeaa ajatella, että parin viikon päästä talli tyhjenee, ja ne ainokaiset tallikaveritkin jäävät vähän lomalle, kun he vievät hevosensa laitumeen pienoisen matkan päähän. Sitten taidetaankin talleilla yksin, harmi.
Perään vielä kuvia eiliseltä, joista osan on ottanut mieheni, sekä osa paras kaverini, sekä osan olen ottanut itse, pääasiassa irtojuoksutuskuvia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti