lauantai 1. maaliskuuta 2014

~ pieni askel eteenpäin, on joskus isokin edistys.

Nyt alkaa Tex olla vihdoin ja viimein terve ; räkää ei vuoda eikä hevonen yski. Ja tietysti oon pitäny hevosta hiukka kevyemmällä liikunnalla, ja senkin huomaa hyvin kun katselee tota tarhassa riehumista. Onneksi tarhakaveri pitää Texin jotenkin aisoissa, ettei pikku varsa pääse menemään ihan villiksi.

Meillä päin ajopaikat alkaa olemaan siinä mallissa, että ravirata & metsälenkki on jäätä/kovaa maata suurimmaksi osaksi, kun taas hiitti suora on aivan samanlainen pinnaltaan kuin kesällä ; eli täydessä hiekassa !  Se määrittelikin meille tänään vähän treeniäkin, että miten mennään ja missä mennään.  Oon tässä ahkerasti lukenu kaikenmaailman vinkkejä hevosten valmennuksiin, ja nyt sitten päätin tehdä Texillekkin vähän tarkemman treenisuunnitelman, eikä vain ajella hevosella silloin kun huvittaa - tyylillä .
 Eli nyt peruskunto alkaa olemaan pikkuhiljaa kohdillaan aletaan ottamaan 1-2x viikkoon hitaita/rauhallisia hiittejä, nopeuksiltaan 2.00-1.50 . Haluun alottaa hieman varovaisemmin Texin kanssa, ja vinkkejä lueskellessani, noista vauheista on oikein hyvä alottaa ne 2000m 'hiitit' .

 Muutenkin pyrin ajamaan hevosta sen 4-5x viikossa, väh. 8 kilometriä kerrallaan, tietysti 'hiitti' kertoina kilometrejä kiertyy helposti tuon verran kun otetaan kunnon alku- ja loppulämmittelyt.

Tänään mentiin ekaa kertaa vähän vauhdikkaammin kotona, jopa kärryillä ollut omistaja/ohjastaja hämmästyi niin kovasti hevosen kulkemisesta, että selitti varmaan kotimatkalla kaikille kuinka hyvin varsa kulki.. :D 

   Ekana menin radalle hölkkäämään noin viideksi kilometriksi, jossa varsa sai hölkötellä omaa tahtia, joka oli tällä kertaa yllättävän reipasta.  Ei tarttenu varsaa montaa kertaa eteenpäin pyytää, senkun vain ohjastaja istu kärryillä ja käänteli ohjista sen verta että hevonen hölkkäs sinne minne halusinkin.
Viiden kilometrin hölkän jälkeen otin Texin käyntiin ja käveltiin siinä ns välikäynnit hiittisuoralle. Hiittisuoralla sitten mentiin 600 metrin pätkiä reippaammin, mutta ei nyt mitään ennätys vauhteja menty päästelemään. Hevonen ravas oikein nätisti, ja juos ihan oikein päin, mutta aavistuksen oli koko ajan vinossa vasemmalle päin ? Pitääpä siis pyytää ilmeisesti hieroja paikalle katsomaan jumeja hevosesta. Kuitenkin loppua kohti vinous helpotti ja hevonen oli viimesillä kerroilla oikein suorana, ja keskittyikin paremmin. Oliko se alussa vaan semmosta keskittymisen herpaantumista että piti mennä vähän miten sattuu..? En tiedä, en.
Mentiin neljä kertaa 600m reippaammat pätkät, ja jokaisen pätkän välissä kolmen minuutin kävelyt kun käännyttiin toiseen suuntaan ja käveltiin lyllertämis vauhtia eteenpäin.
 Reippaitten pätkien jälkeen varsa ei edes pahemmin puhaltanut, mutta sen jälkeen kumminkin käveltiin takaisin radalle jossa hölköteltin reilu 2,5km ja käveltiin siitä sitten tallille. Tallilla hevonen ei puhaltanut yhtään, eli ainakin palautus toimi oikein hyvin. 


 Lenkin jälkeen sitten valjaista riisuminen ja pesulle. Riisuessa huomasin pienen naarmun jalassa, mutta mikään älytöntä veri määrää se ei vuotanut. Hevosesta lähti yllättävän likaista vettä irti, ties missä paska kasassa se on taas pyöriny ulkona/sisällä.. Pesun jälkeen paikkasin vähän oikeeta etujalkaa kun oli siihen pienen polkaisun tehny ja heitin sitten kuivatusloimet niskaan ja karsinaan kuivumaan sekä nautiskelemaan melassivedestä heinien kera.


Ensi kerralla kun mennään taas reippaammin, laitetaan putsit eteen, jotta vältytään polkemilta, sekä mahdollisesti myös silmälaput päähän, jotta saadaan varsa keskittymään olennaiseen. 


Mutta nyt, tämä innokas hevosen omistaja/treenari alias bloggaaja, lähtee nukkumaan, jotta jaksaa aamulla olla taas pirteänä ajelemassa hevosia. Öitä ! 

17.1. c. Jonna Heino

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti