Jos tässä vaiheessa voisin virtuaalisesti nostaa käteni ylös ja heilauttaa sitä vastaukseksi, tekisin sen samantein. Minä tiedän tuon tunteen, ja jopa varsin hyvin !
Tämän päivän perusteella etenkin tuo tunne oli tuttu. Ekaa kertaa tuntui aivan voittajalta ratsastuksen jälkeen. Kyllä se vaan kovasti auttaa kun pääsee jonkun silmän alle ratsastamaan ja saa neuvoja miten edetä. Ruunakin käyttäytyi ekaa kertaa todella mallikkasti pitkästä aikaa, ja oikeasti tuntui todella hyvältä ratsastaa!
Aloitettiin tunti tänään aivan perusasioista, kuten taivuttamisista sekä asettamisista. Myös ratsastajan asentoa käytiin hieman lävitse, ja näistäkin asioista, joita tuli ilmi, tiesin jo etukäteen. Nojaan hirveästi eteenpäin, ja istun hyvin penkkimäisessä asennossa. Etenkin kun aina on tottunut menemään hyvin lyhkäisillä jalustimilla, ei tulekkaan huomattua miten penkkimäisessä asennossa siellä hevosen selässäkin nojailee.. Koulujalustimet olivatkin sitten aivan järkytys. :D
Sen jälkeen kun ne oli käyty läpi, jäätiin pääty-ympyrälle, kentän kuivempaan päähän. Tehtiin pitkästä aikaa ruunan kanssa paino-avuilla temmon hidastamista sekä lisäämistä.
Aluksi koko ympyrällä oleminen tuntui tosi vaikealta, sillä ruuna tuntui kauheasti keskittyvän kentän ympärillä tapahtuviin asioihin. Kuitenkin pienellä muistutuksella saatiin ruuna taas keskittymään asiaan. Aluksi temmon hidastaminen oli todella vaikeaa, etenkin kun itse en oikein ole noihin painoapuihin niin ruunan kanssa keskittynyt, ja ne on kummaltakin tainut jäädä hieman sivu suun.. No mutta niitä ei voi parantaa kuin harjoittelemalla ! Ruuna hieman ihmetteli puristamisia, mutta yhdistettiin sitä hieman ääeen jolla pyysin hevosta hidastamaan, jolloin ruuna pikku hiljaa tajusikin mitä siltä pyydettiin.
Kun käynti sujui molempiin suuntiin, jatkettiin samaa ravissa. Nyt hidastettiin vauhtia eka keventäessä, ja sitten pari pätkää istumalla satulaan. Vielä kovin pitkiä aikoja en viitsi satulaan kovin syvälle istua, sillä lekurilta saatujen ohjeiden mukaan siellä ei kovin nopeasti saa alkaa röhnöttämään. Mentiin tunti aikalailla siis hevosen mukaan. Pikku hiljaa ruuna alkoi kivasti hidastamaan ravissakin, ja pieniä pätkiä näytti oikein kivaa, temmokasta raviakin ! Mahtavaa !
Sen jälkeen kun temmon vaihtelu onnistui ravissa, pidettiin pienet välikäynnit. Välikäyntien jälkeen kerättiin taas ohjat käteen, ja hieman väistäteltiin ruunan kanssa. Ja ekaa kertaa saatiin oikeasti tehtyä pohkeenväistöä ! Pieniä pätkiä, mutta ne riittivät meille vallan mainiosti, sillä suuria määriä uutta asiaa ei pidäkkään vielä heti pyytää. :)
Väistöjen jälkeen näytettiin vielä opettajalle/valmentajalle hieman laukkaa, josta hänkin sanoi samaa kuin minä. Laukka on hyvin ponnetonta, eikä ruuna oikein jaksa pitää sitä kentällä yllä. Ja tässä asiassa päädyimme samaan ratkaisuun molemmat, ja nyt sitten edetään sen mukaan.
Laukkojen jälkeen sitten loppuverkattiin ja tunti päättyi.
Itselläni tunnista jäi tosi hyvä fiilis ja kerrankin tuntui että sain ruunastakin enemmän irti. Se oma liikuttelu itsenäisesti on hyvin paljon humputtelua, enkä oikein osaa/jaksa vaatia silloin ruunalta oikeasti mitään, vaan menen hyvin helposti sieltä mistä ns aita on matalin. Tähän on kuitenkin pakko tulla muutos, muuten emme pääse edistymään minnekkään. Mutta tästä ei ole suunta kuin ylöspäin !
Positiivisa kommentteja kyllä tuli opettajaltakin, ja sanoi, ettei ruuna todellakaan ole mikään täys katastrooffi vaan ihan kelpo oppilas, kunhan sen kanssa vaan jaksaa valmentautua ja opetella. Rauhakseen hyvä tulee, ja niin me myös etenemme.
Saimme myös tällä viikolla vihdoin uudet popot jalkaan ! Eihän me odotettu kengittäjää kuin lähes kolmisen viikkoa ..
Myös ruuna teloi taas jalkaansa, ja veti siihen kunnon naarmun, jonka myötä jalkaa on nyt joutunut enemmän ja vähemmän paketoimaan, ja miettimään mitä tarhaankin siihen on laittanut. Nyt ruunalla on toistaiseksi ainakin tarhasuojat jaloissa, joka vähän auttaa siihen ettei joka jalka ole koko ajan auki.
 |
| Puhelimella kuvattu, toissa päivänä.. :D |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti