Tultiin sunnuntaina vähän ennen puolta päivää tallille, oli kivan aurinkoinen keli. Käytiin hakemassa T laitumelta, joka tuttuun tapaan käveli vastaan laitumen portille kun näki meidän tulevan. Käveltiin valjastuskatokselle rauhassa, ja ihan suhteellisen rauhalliseen tahtiin laitettiin T valmiiksi. T takakengät kuitenkin kolisivat hieman ja tuntuivat olevan lähdössä kohta irti, jonka takia en uskaltanut oikein lähteä pidemmälle T kanssa, joten tyydyttiin menemään kentällä.
Tämä oli siis T eka kerta tuossa kentällä, ja sen kyllä huomasikin. Aluksi kaikki oli hieman pelottavaa ja jokaiselle hieman jännittävälle asialle piti puhallella. Mentiin rauhassa aluksi tutustumaan kenttään ja sen sivuihin molempiin suuntiin ennen kuin alettiin tekemään minkäänlaisia harjoituksia.
Laitoin T pitkästä aikaa ratsastaessa kuolaimet suuhun, ja sen kyllä huomasi. Olen nyt pidemmän aikaa mennyt sillä ratsain pelkästään hackamorella, ja niilläkin mennessä pidetään tosi pitkää ohjaa, koska T tuntuu olevan tosi herkkä paineelle. Pienikin jarrutus pysäyttää samantein koko hevosen. Kuolainten kanssa T tuntui hieman taistelevan, välillä jäysti vastaan vaikka kuinka pehmeän käden ja löysän ohjan yritti pitää. Mietin jo suutakin, että onko siellä taas jotain, mutta juurihan pari viikkoa sitten me käytiin Orimattilan Hevosklinikalla raspauttamassa hampaat, joten uskalsin piikit poistaa epäilyslistaltani.
Koko ratsastuksen ajan oikeastaan pyörittiin kentällä pääty-ympyröillä molempiin suuntiin. Aluksi T tuntui kovinkin tahmealta eikä oikein meinannut rentoutua, mutta pienen kehumisen jälkeen se suostui hieman rentoutumaan sekä menemään eteen ja alas. T ei vielä oikein pysty kokoamaan puuttuvan lihaksiston takia, mutta ollaan nyt tähdätty siihen että ruuna menisi rauhassa eteen ja alas päin. Sekin tuntuu välillä olevan kovan työn takana.
Otettiin hieman laukkaa helpompaan suuntaan, ja jätettiin kokonaan toiseen suuntaan laukan nostamiset pois, jotta rentous säilyisi koko ratsastuksen ajan. T tuntuu jännittävän kovin paljon toiseen suuntaan laukkaamista, ja jotenkin tuntuu siltä, että nykyinen kenttä on turhan pieni muutenkaan laukkaamaan siihen suuntaan, koska laukka on vielä hyvinkin raakaa toiseen suuntaan. Helpompaan suuntaan laukka nousee melkeinpä jo käynnistä, mutta ite laukka on vielä kovan työn alla, jotta siitä tulisi pyörivää että tasaista.
Laukkojen jälkeen ravailtiin vielä hieman molempiin suuntiin pitkällä ohjalla, koko kentällä. Kävellessä kokeiltiin vielä tehdä elämämme ekat pohkeenväistöt, ja sieltähän ne tuli. Pieniä väistöjä tehtiin niin, että siirryttiin uran sisäpuolelle ja periaatteessa väistettiin aina uralle. T tajusi asian yllättävän nopeasti ja tuntui olevan tyytyväinen 'kohtaloonsa' . Käveltiin loppukäynnit kentän viereisellä isolla pihaton pellolla/laitumessa.
Ratsastuksen jälkeen rapsuteltiin vähän aikaa kentällä kunnes mentiin valjastuskatokselle ottamaan varusteet pois ja harjattavaksi. T ei tullut juurikaan edes hikiseksi, joten ei tarvinut pestäkkään ruunaa.
Kaikki kuvat Aleksi Sourun ottamia.
 |
| Nähtiin pelottava rakennuksessa oleva pihatto kentän vierellä, jolloin T pysähtyi aivan paikalleen. |
 |
| Tovi mietittiin mennäänkö rakennuksen lähelle vai ei. |
 |
| Alussa mentiin pää korkealla ja kauhean notkolla selällä. |
 |
| Lopulta T renoutui hieman. |
 |
| Eka laukan nosto meni vähän miten sattui. :D |
 |
| Loppu käyntejä kentän viereisellä isossa tarhassa. |
 |
| <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti